maanantai 26. lokakuuta 2015

Pelkkää kanaa ja rahkaa, vai?

On ollut ilo huomata, että olen pysynyt aika hyvin ruokavaliossa, jonka Pulsin* personal trainer minulle laati jo projektin alkumetreillä. Poikkeuksena toki oli sairasteluviikko, jolloin silloinkaan en ratkennut mihinkään ruokavalion ulkopuolella, vaan silloin tuli vain syötyä vähemmän kuin piti.

Mitä minä sitten syön. Ja paljonko syön. Tai kuinka usein syön. Ongelmanihan oli tähän projektiin ryhtyessäni, että söin vain voileipiä ja join kahvia. Töistä kotiin tullessa, kun oli oikein kova nälkä, saatoin jääkaapin ohi kulkiessani napata suuhuni pari meetvurstisiivua ja taas jaksoi monta tuntia. Vai jaksoiko oikeasti...

Minulla on ollut suurimpana opeteltavana asiana syöminen riittävän usein ja riittävän paljon. Päivän jokaisella aterialla on useita vaihtoehtoja, joten millään muutaman ruoka-aineen dieetillä tässä ei olla. Dieetti muuten sanana on vähän huono, sillä moni lukee sen laihduttamiseksi. Nythän ei ole kyse siitä. Nyt on kyse siitä, että opin syömään oikein ja riittävästi.


Aamulla aloitan vedellä. Juu, vedellä ja ihan kraanavedellä, siihen ei tarvita mitään hifistelyvesiä. Vesi käynnistää aamulla kropan ja sen aineenvaihdunnan. Sitten valitsen aamiaisen kolmesta vaihtoehdosta ja ne ovat runsas marjasmoothie, täysjyväleipä tai puuro. Marjasmoothien jokainen varmasti tietää, eli paljon, paljon marjoja, vähän öljyä ja proteiinia. Helppo, nopea, mutta äänekäs. Kiitos tuon ennakkoperintönä saadun Magic Bulletin. :) Täysjyväleipää syön mielelläni, siihen laitetaan pääälle kaikkea niin paljon, ettei leipää enää näy. Täyslihaleikkelettä, vähän juustoa tai kananmunaa ja runsaasti kasviksia. Puuro on kuitenkin ehkä se suosikkini, sillä se tulee nopeasti mikrossa (juu, mikrossa ei saisi tehdä mitään, tiedetään) tai sen voi tehdä valmiiksi aiemmin. Tykkään kaurapuurosta ja spelttipuurosta. Spelttipuuro on juuri sellainen helppo etukäteen tehtävä, senkun hauduttaa vaan uunissa ison satsin kerralla. Puuroon laitetaan taas vähän esim. öljyä ja älytön määrä marjoja. Minä käytän yleensä puuroon hyvälaatuista oliiviöljyä. Mukavaa on myös se, että voin määriä säätelemällä miksailla. Monesti tulee syötyä sekä leipää että puuroa, kun vaan määrät kohtaavat. Käynnistymiseni vaatii myös kahvia. Sitä juon edelleen, mutta sokeri on hyvää vauhtia jäämässä kokonaan pois ja maidon määräkin on pienempi kuin ennen. Mustaa kahvia tuskin koskaan suostun juomaan.

Lounaalla syön jotain proteiinipitoista, jotain rasvanlähdettä ja jotain kasviksia. Tuon lounaan voi koota todella monella eri tavalla, mutta erittäin usein se on minun kohdallani kanaa, öljyä ikäänkuin salaatinkastikkeena ja erilaisia kasviksia ja vihanneksia. Naudan- tai sianlihaa on tullut syötyä yllättävän harvoin, vaikka aiemmin kuvittelin, että vain kunnon pihvi on kunnon ruokaa. Lounas voi olla myös vaikkapa fetasalaatti. Hätätapauksessa lounas voi olla myös pikaruokapatonkihässäkkä, mutta kriittisesti valituin täyttein. Treenipäivinä käyn syömässä Lounasravintola Gomeessa*, joka on mukana tukijoukoissani.


Välipala on vuorossa iltapäivällä ja jälleen saan herkutella, sillä pidän rahkasta, pidän raejuustosta, pidän kananmunista. Marjoja, hedelmiä, niitä voi aina syödä mielellään. Ei tämä nyt siis niin vaikeata ole.

Kotiin päästyäni on vuorossa päivällinen eli muuten mennään, kuten lounaalla, mutta illan lähestyessä syödään hiukan hiilihydraatteja. Se voisi olla riisiä, pastaa, perunaa, mutta huomaan näiden jääneen nykyisin todella vähiin. Ei ole vain tehnyt mieli. Olen saattanut kääräistä vaikka kanaa tortillaan ja siinä tulikin jo proteiini ja hiilarit. Täysjyväleipä tosin on tässäkin suosikkini. Ja sitten tietysti niitä kasviksia ja vihanneksia. Erilaiset wok-sekoitukset on helppoja ja nopeita.


Vielä on iltapalan vuoro. Usein teen sellaisen rahka-annoksen, että isolle ruokalautaselle maitorahkaa, manteleita ja pähkinöitä sekä erilaisia marjoja ja hedelmiä. Pieni extratujaus vielä chia-siemeniä. Tuollaisen lautasellisen saa mukavasti lapioitua siinä televisiota katsellessa ja sitten voikin mennä pian nukkumaan.

Ei se ruokavalio kuntoilijalla tarkoita siis vain sitä kanaa ja riisiä. Eikä vain sitä rahkaa. Saan syödä tosi monipuolisesti ja pientä soveltamistakin sallitaan. Määrät on myös tärkeitä, tietenkin. Mutta se ykkösjuttu on syödä säännöllisesti ja monipuolisesti.

Ruokavaliorungon lisäksi treenipäivinä juon ns. palautusjuoman heti salilta kotiin ajaessani. Palautusjuomani on yleensä Leaderin Prode+, sillä siitä on olemassa hyvänmakuiset vanilja ja mansikka, eikä niissä ole keinomakeutusaineita, joita inhoan. Napsin myös joka aamu monivitamiinia, D-vitamiinia ja vielä C-vitamiiniakin. Iltaisin otan magnesiumia sekä kalaöljykapseleita. Viimeksi mainittuja erityisesti siksi, etten syö kalaa ollenkaan. Päivittäin pitää myös juoda vettä useita litroja, siinä on vieläkin opettelemista.

Tässä siis minun päivittäinen ruokavalioni. Ei se niin vaikeata ole, kokeile vaikka!

PS. Herkkuja on joskus vähän kaivannut... en ole syönyt yhtään karkkia tai leivonnaista sitten projektin startin. Terveisin vanha karkki- ja pullahiiri...




* Tämä oli kaupallinen yhteistyöpostaus. Yhteistyöyritykset tukevat projektiani tarjoamalla tilojaan ja palveluitaan käyttööni. *

lauantai 24. lokakuuta 2015

Arvonta.

Satutko asumaan pääkaupunkiseudulla? Tai Kerava, Järvenpää, Lahti, Hämeenlinna, Lappeenranta, Joensuu? Tai osuuko nämä kaupunkit vaikkapa säännöllisesti työmatkallesi?

Jos vastaat kyllä, kannattaa käydä viimeistään nyt tykkäämässä Uuteen minään -sivusta Facebookissa ja tykätä samalla arvontapostauksesta. Tai vinkkaa kaverille!

Arvotaan siis Uuteen minään -sivusta ja siellä olevasta arvontatekstistä tykänneiden kesken

LAHJAKORTTI Forever-kuntoklubille! Lahjakortti on voimassa Forever-kuntoklubiketjun toimipaikoissa ja oikeuttaa yhden kuukauden ilmaiseen kuntosalin ja ryhmäliikuntatuntien käyttöön.

Tykkäykset riittää, jakaa ei tarvitse, ellei itse halua.

Forever-kuntosalit eivät liity mitenkään tähän minun projektiini, mutta saatuani tuon lahjakortin (en voi itse sitä hyödyntää) sovin Foreverin kanssa sen arpomisesta fb-tykkääjien kesken.

Osallistumisaikaa on la 31.10. klo 24 saakka. Arvonta tapahtuu kotioloissa, random-arvontakonetta käyttäen ja voittajalle ilmoitetaan yv:llä. Voittaja ilmoitetaan myös Uuteen minään -sivuilla.
Varaan oikeuden muuttaa arvonnan sisältöä, sääntöjä ja kaikkea muutakin halutessani. Ja Facebookilla ei ole luonnollisestikaan mitään tekemistä arvontani kanssa.


perjantai 23. lokakuuta 2015

Jalkapäivää.

Torstai-ilta kun koitti, päästiin jo ihan kunnon treenaamisen makuun. Treenaamisen makuun - niin mihin treenaan? Kohti sitä uutta minää, en muuta. Edelleen kuulen kysymyksiä siitä, että onko nyt siis ne kisalavat tavoitteena. Edelleen vastaan, ettei ole. Miksi se on niin, että kun joku alkaa kuntoilla käymällä kuntosalilla, pitäisi aina olla fitnesskilpailut tähtäimessä? Minusta ei varmaan edes olisi siihen. Nostan hattua niille, jotka pystyvät noudattamaan kisan alla esimerkiksi ruokavaliota punnitsemalla grammalleen kaikki mitä laittavat suuhunsa. Luulen, että minulla tuo menisi pieleen jo alkumetreillä, vaikka melko hyvin annettuja ohjeita olen nytkin saanut noudatettua. No, joka tapauksessa, minäkin treenaan. Mutta treenaaminen, valmentautuminen, harjoittelu, kuntoilu, mikä lie sana sitten sopiikaan, lukija voi sijoittaa haluamansa termin sitten aina tuon treenaamisen paikalle. :)

Jalkapäivää siis. Alun lämmittely crosstrainerilla jo taisi olla aavistuksen pidempi kuin tavallisesti ja hiki nousi pintaan hyvin. Sairastelun jälkeenhän tuntui siltä, ettei hikikään irtoa kunnolla ja aineenvaihdunta oli jo ottanut takapakkia. Nyt se hiki puski pintaan ja se tuntui yllättävän hyvältä. Jani oli suunnitellut kunnon jalkapäivän eli reidet saivat kyytiä. Etureisiä koeteltiin heti ensimmäisenä ja oli mukava huomata suoritusten sujuvuus verrattuna vaikka ihan sinne projektin alkumetreille. Painoja on jo paljon enemmän ja toistojakin menee useampi. No tottakai ne viimeiset aina on aika kovan puristuksen takana, mutta niin kai sen pitääkin olla.

Jalkaprässissä taisi olla taas aika paljon painoja, mutta en halunnut kuulla kilomäärää. :) Viimeisissä toistoissa tuntui jo päässä asti ja se tuntui ensin hurjalta. Mutta tiesin tehneeni oikeasti hommia, enkä vain matkustellut siinä laitteen kyydissä. Takareisiä kiusattiin nyt uudella tavalla eli olin sellaisessa laitteessa, josta ei pääse karkuun kesken kaiken. Reisien päälle siis tulee sellainen "palkki", jossa on kahvat käsille ja nilkkojen taa tulee se osa, jota sitten painetaan alaspäin niillä takareisivoimilla. Vaikea selittää, mutta katsotaan löytyisikö netistä joku kuva tästä. Eräällä netin ohjesivulla tuota kutsutaan polven koukistukseksi laitteessa.

Tein myös toisen jalkaprässin, mutta siinä oltiin enemmän makuuasennossa ja jalat paljon leveämmällä kuin edellisessä. Tässä vaiheessa tuli mieleen jo se klassinen sanonta siitä, kuinka nostetaan Tarzan puuhun kuvauksia varten. En tiedä kummassa oli enemmän hommia, siihen laitteeseen menemisessä vai toistojen tekemisessä. Asento tuossa oli myös sellainen, että kaikki sinä päivänä syödyt ja juodut alkoi nousta kohti kurkkua...

Kolme sarjaa vielä vatsarutistuksia penkissä ja homma alkoi olla paketissa. Ja onneksi päivän ruokalista pysyi sisällä. Varovaisten loppuvenyttelyjen jälkeen jalat olivat kuin keitettyä spagettia ja pukuhuoneessa saattoi vain toivoa, ettei mitään putoa käsistä lattialle. Sitä ei nimittäin olisi uskaltanut kyykistyä nostamaan. :)

Kun tuntee tehneensä kaikki harjoitteet hyvin ja silti vielä takaraivossa on pieni ajatus siitä, että olisin minä pystynyt vielä parempaankin, on olo hyvä. Kipinää seuraavaan koitokseen on ja tehty treeni ei ole tuntunut liian pahalta. Voi olla, että illalla ei tunnu enää niin hyvältä... :)

Pari kuvaa jalkaprässeistä ja polvenkoukistuslaitteista. Kuvat lainattu luvallisesti Fysiolinen sivuilta: http://www.fysioline.fi/collections/kuntosalilaitteet

Pulsissahan* on käytössä mm. Gym-80- ja Matrix-laitteita.


Gym80 jalkaprässi selinmakuulla. Kuva: Fysioline

Gym80 jalkaprässi istuen. Kuva: Fysioline

Gym80 jalkaprässi 45. Kuva: Fysioline

Gym80 polven koukistuslaite. Kuva: Fysioline

Matrix seated leg curl. Kuva: Fysioline





* Tämä oli kaupallinen yhteistyöpostaus. Yhteistyöyritykset tukevat projektiani tarjoamalla tilojaan ja palveluitaan käyttööni. *

maanantai 19. lokakuuta 2015

Kädet ylös. Eiku.

Maanantai-illan koittaessa pääsin vihdoin Pulsiin* kunnon treenin makuun. Miten hullulta tuntuu muuten se, kun vielä pari vuotta sitten olin sitä mieltä, että minähän en vapaaehtoisesti hikoile... ja nyt odotin jo kuin kuuta nousevaa, että pääsen sairastelun jälkeen salille. Kävin lounaallakin Lounasravintola Gomeessa* juuri siksi, että olen varmasti illalla energinen. Muutosta on siis tapahtunut.

Ihan sata lasissa ei vieläkään menty, mutta kyllä kädet ja yläkroppa sai kyytiä. Alkulämmittelyn jälkeen valmentajani yllätti minut aivan täysin, sillä tein elämäni ensimmäistä kertaa penkkipunnerrusta! Sehän on ihan äijien touhua! Tai niin minä luulin. Olin jotenkin odottanut totuttuun tapaan sitä laitteille menoa ja suoritusten tekoa erilaisissa vempaimissa, joten vapaat painot tulivat kyllä ihan "puun takaa". Eihän siihen nyt toki tangon lisäksi mitään lisäpainoja laitettu - olihan tuo miesten tanko jo itsessään sen 30kg ja siinä oli ihan riittävästi tekemistä. Suurin työ kuitenkin varmaan oli siinä kehon ja käsien hallinnassa, kun nyt ei ollutkaan sitä kuntosalilaitetta huolehtimassa liikkeestä ja sen suunnasta. Haastavaa siis, mutta aika kivaa. Eikä se nyt ihan vaan äijien touhua taida ollakaan. Olin ymmärtävinäni, että on niitäkin miehiä, jotka eivät saa edes tuota tankoa punnerrettua ja minäpä sain, monta kertaa.

Kuva Puls Power -salilta. Kuvaamo K - Katja Wallenius

Yllättävän hyvin koin suoriutuneeni tuosta tulikasteesta penkissä, mutta lisää oli tulossa. Seuraavaksi punnersin penkkiä vasten eli niin, että nojasin sellaiseen painonnostopenkkiin (tai mikä lie se oli) ja punnersin siinä ikäänkuin vinoasennossa, jalat lattiassa, kädet penkin reunalla. Lattiallahan punnerretaan vaakatasossa, mutta tuossa olin ehkä jossain 30-40 asteen kulmassa..? Viisaammat taas kertokoot miksi tuota punnerrusta sanotaan. :) Tuotahan voi tehdä ihan vaikka kotisohvan reunaa vasten, kokeiles!

Sitten mentiin perinteisempään alataljasoutuun. Sarjojahan muuten teen yleensä kolme ja toistojen määrä vaihtelee 8-15 välillä. Monta kertaa käy nimittäin niin, että viimeisessä sarjassa tuo kahdeksankin on ihan työn ja tuskan takana. Mutta tuosta alataljasoudusta. Se sujui ihan kohtuullisesti, mutta kun teet toisen salilla treenaavan kanssa vuorotellen samaa liikettä, tuntuu jotenkin samalla lohduttomalta sekä ärsyttävältä, kun itsellä on painoja esim. 20-25kg ja kaveri tulee sinun jälkeesi ja lisää vähintään 50kg enemmän vastusta. Äh. Kyllähän minä sen tiedän, että en voi millään kiskoa sitä moninkertaista painomäärää, mutta jotenkin tuo sisuunnuttaa. Nuo omat painot tuntuvat aivan surkeilta määriltä ja silti niidenkin kanssa on ihan täysi työ. Kiskoinpa oman suoritukseni kuitenkin niin, että lopussa meinasin hyytyä. Se riittänee.

Laitteilla tehdessähän tuo laite ohjaa liikerataa ja se on vasta-alkajalle ehdottomasti turvallisin tapa aloittaa. Vapailla painoilla tehdessä on hallittava oma keho aivan eri tavalla ja myös tekniikka on oltava siinä kunnossa, että ei tule vahinkoja. Maanantai-ilta osoitti tuon kehonhallinnan merkityksen aivan oivallisesti. Jo penkkipunnerruksessa huomasi sen, että koko kroppa on liikkeessä mukana. Ja pakkokin olla, muuten käy kylmät.

Yllätysten ilta jatkui, kun siirryin tekemään pystypunnerrusta käsipainoilla. Istuin penkkiin ja sain kaksi käsipainoa käsiini tarkoituksena punnertaa niitä pääni yläpuolelle. Tuossa käsipainot viedään sivulle hartioiden tasolle ja työnnetään ne siitä ylös niin, että yläasennossa niiden väliin mahtuisi oma pää. Olen joskus ajatellut, että mitä ihmettä niitä peilejä on kuntosaleilla joka puolella ja olen pitänyt niitä turhamaisten treenaajien itseihailun apuvälineenä, mutta nyt vedän ääneenlausumattomia sanojani takaisin. Niistä peileistä on oikeasti hyötyä, kun vapailla painoilla pyrkii tekemään liikkeen teknisesti oikein. Peilestä myös näkee, miten kroppa voi olla "toispuoleinen". Minä esimerkiksi olen aina ihan vinossa ja eri puolten voimatasokin tuntuu olevan hakusessa. Peilin avulla voi yrittää tasoittaa tilannetta.

Sitten tuli se ärräpäitten vaihe. Olisi pitänyt dipata. Ja juu, jos olisi ollut kyse sipsien dippaamisesta dippikastikkeeseen, olisin ollut aivan mestari, mutta ei. Nyt olisi pitänyt olla omien käsien varassa sellaisessa dippitelineessä ja nostaa siitä koko kroppa suorille käsille. Ei, ei sitten niin millään. Ei, vaikka jalkapohjien alla oli kuminauhat jeesaamassa. No, olihan tuossa jo käsiä ja varsinkin ojentajia ja rintalihaksia rääkätty jo hyvinkin, mutta niin otti päähän, kun tuo ei onnistunut, että kerpiileitä tuli suusta... En olisi halunnut antaa periksi, mutta kun käsissä ei potku riittänyt, niin se ei sitten riittänyt. Arvatkaas, näytänkö vielä tuollekin telineelle närhen munat... Näytinhän sille jalkojen ojentajavekottimellekin aiemmin.

Vielä jatkettiin eli ojentajapunnerrusta taljassa sellaisella narukahvalla sekä hauiskääntöjä. Nuo liikkeet ovat jo vanhoja tuttuja, mutta treenin lähetessä loppuaan alkoi nuokin tuntua jo aika kovilta. Ja samalla itsepiiskuriluonne nosti päätään, että periksihän ei anneta, vaikka mikä olisi. Vähän siinä jo viimeisissä hauiskäännöissä valmentaja joutui muistuttelemaan, että ei ole tarkoitus katkaista selkää... Kroppa koitti väkisin tehdä työtä niin, että taivutin itseäni liikaa taaksepäin. Treenataanpa siis tuokin paha tapa pois ennenkuin se ehtii alkaakaan.

Lopuksi vielä ylätaljavedot eteen ja homma oli paketissa. Tätä kirjoittaessa kädet ovat aivan hyytelöä, auton rattia oli kotiintullessa vaikea kääntää ja pää käy vielä niin kierroksilla, että mietin jo muistinko edes kaikki nuo liikkeet oikein tai kerroinko ne nyt oikeassa järjestyksessä..? Kädet ylös. Eiku. Ne ei nyt vaan nouse, ei vaikka yrittäisi. Kiitos, Jani!

Treeni oli tauon jälkeen tosi hyväntuntuista ja hinku jatkaa on kova. Seuraavalla kerralla ovat vuorossa jalat. Vatsa ja selkäkin saanee kyytiä siinä samalla. Taitaa Pulsin portaat tuntua taas Mount Everestiltä...

Hyvää syyslomaa kaikille niille, joilla sellainen loma on!



* Tämä oli kaupallinen yhteistyöpostaus. Yhteistyöyritykset tukevat projektiani tarjoamalla tilojaan ja palveluitaan käyttööni. *

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

I love me -messujen kuulumisia

Lauantaina oli vuorossa I love me -messut Helsingissä. Nuo messut taisivat aiemmin kulkea Kauneus- ja Terveysmessujen nimellä. Nyt siellä oli jaettu osastot aihealueittain ja mm. Luonnollisesti-alue kiinnosti minua ennakkoon. En olisi ehkä viitsinyt lähteä itse tuonne ajelemaan, mutta Ulvilan vapaa-aikatoimi järjesti sinne bussimatkan ja matkan hinta (15€) oli niin edullinen, että reissuun oli mukava lähteä. Messuillehan voitin sisäänpääsylipun netissä eräässä arvonnassa. Odotukset olivat kohtalaisen suuret, mutta ihan aavistuksen kyllä petyin messujen tarjontaan.

Olin päättänyt etukäteen vierailla muutamilla osastoilla, jotka liittyvät tähän projektiini ja erityisesti niillä, joihin minut oli kutsuttu käymään. Yritin suunnata siis Shock Absorberin* ja Biozellin osastoille heti alkumetreillä. Messujen pohjakartta vaan oli sen verran haastava, että tiettyjä osastoja oli hankala löytää. Miksi ihmeessä esim. käytäviä ei voida rakentaa suoriksi niin, että "pysyisit kartalla" siellä kulkiessasi..?

Shock Abrorber on siis yksi sponsoreistani. Minulla on käytössä heidän mallistostaan Run HRM -liivi. On muuten ehdottomasti paras liivi, mitä minulla on koskaan ollut käytössä liikuntaharrastuksissani. Juu, ei tämä siis aivan ensimmäinen kerta ole, kun harrastan jotain liikkumista. Niistä edellisistä kerroista vaan vierähti vuosikausia. Oli mukava tavata Shock Absorberin Karoliina ihan livenä. :)

Biozellin osastolle sain kutsun siellä blogigaalassa ollessani, kun tapasin Jaana Blomsterin. Jaana on Biozellin taustayhtiön, Norlas Oy:n, myynti- ja markkinointijohtaja. Vierailu ei ollut ollenkaan pöllömpi ja jo tätä kirjoittaessani olen ehtinyt tuotteita vähän testatakin. Sain siis muutaman tuotteen testattavakseni ja kerron niistä tarkemmin sitten, kun olen ehtinyt kokeilla niitä vähän enemmän. Biozell on muuten aivan turhaan monilta unohtunut, suolasuihke esimerkiksi on yksi tämän hetken suurista hiteistä ja toimii! Kiitos Jaana! Toivottavasti tavataan pian uudelleen!


Jonkin verran olin pettynyt siihen, kuinka vähän messuilla oli varsinaisia superalennuksia. Liekö aika kullannut muistoja, mutta minun mielestäni messuilla on aiemmin ollut edullisemmat hinnat ja paljon enemmän sellaisia tosisupertarjouksia. Nythän saattoi messutarjous olla kalliimpi kuin verkkokaupan normaalihinta. No, ihan jokaisen osaston kohdalla tuo ei onneksi ollut noin, mutta aika vähän tuli lopulta mitään osteltua. Kunnon tyrkkytarjouksia kun olisi ollut, olisi varmasti ollut paljon enemmän kotiintuotavaa.

Leader Foods Oy:n osastolta tuli mukaan Energy Smoothie -pakkaus, jonka sai kympillä. Siinä on 15 smoothieannospussia eli ihan hirmupaha hinta tuo ei ollut. Toki hinta putosi tuohon kymppiin juuri, kun olin ostamassa irtopusseja euron kappalehintaan... No, onneksi satuin kuulemaan tuon juuri voimaan astuneen messutarjouksen.

Birkkalan spelttituotteet ovat aina olleet suosikkejani. Spelttipuuro nyt ei ihan suoranaisesti ole ruokavaliossani mainittu ja monet vouhottavat vehnän pahuudesta, mutta tuo ei olekaan vehnää, vaan vehnän sukua ja tuo nyt sattuu olemaan todella hyvää. Eikä ihan kaikkein epäterveellisintäkään. Siinä on esimerkiksi proteiinia 15g/100g. Siispä herkuttelen spelttipuurolla. Suosittelen muuten kokeilemaan niille lapsille, jotka tavallisesti protestoivat puuroehdotuksia.


Tuo sähköhammasharja oli ostettava, kun sen 15 eurolla sai. Lisäharjoja löytyy kuulemma ihan marketeista, joten ehkäpä tuo hintansa edestä toimii. Yosa-välipalat lähtivät matkaan maistiaisten myötä ja kun olivat nerokkaasti pakanneet valmiiksi kylmälaukkuihin nuo myytävät tuotteet. Helppoa ja toimivaa myyntiä.

Nordic Nutrientsin osastolla maistelin ravintolisiä ja ostin kokeiluun magnesiumia. Aktidense™ on puolukanmakuinen annosjauhe, joka sisältää B-ryhmän vitamiineja, D-vitamiinia sekä magnesiumsitraattia. Aktidense™ sisältää myös vahvaa suomalaista puolukkaa. Puolukka on antioksidantti, joka suojaa lihaskudosta urheilun jälkeen, estämällä tiettyjen tulehdusentsyymien toimintaa. Omat magnesiuminin olivat aivan lopussa ja päätin korvata totutun Bioteekin tuotteen* tällä sen ajan, kun saan omat varastot taas täydennettyä.

Aivan helmiostos oli kuitenkin nämä saapikkaat. Olen ajatellut, että ruskeat perussaapikkaat olisivat kivat syksyksi, mutta en ole sitten mistään niitä raaskinut ostaa. Minussa on vähän sellaista nuukan vikaa, että mieli tekisi, mutta olkoon, en nyt sitten kuitenkaan... Nämä saapikkaat maksoivat 30 euroa. Ehkä nuokin tuon rahan edestä palvelevat.


Messupäivä oli mukava, joskin jalat huusivat armoa kotimatkalla ja vaikka aavistus sitä pettymystä olikin ilmassa messujen annin suhteen, täytyy todeta, että aika siellä loppui kesken. Pari, kolme lisätuntia, niin olisi varmasti ehtinyt kiertää kaikki ne osastot, jotka olisivat vaatineet parempaa perehtymistä. Nythän osa jäi näkemättä hallin sokkeluuden vuoksi, osa taas puhtaasti siksi, että toiset käytävät olivat niin ahtaita, ettei ihmismassojen takaa nähnyt tuotteiden esillelaittoja.

Kaiken pienenkin huonon pelastivat kuitenkin kaksi tapaamaani ihmistä. Näitä kahta ihailen ja heistä olisi syytä monien ottaa oppia. Asennetta, asennetta ja vielä kerran asennetta. Asenteen rinnalle vielä äärettömän sympaattinen käytös toisia ihmisiä kohtaan. Ventovieraitakin. Hyvät lukijani, Kaisa Liski ja Pekka Hyysalo.





* Tämä oli osittain kaupallinen yhteistyöpostaus. Yhteistyöyritykset tukevat projektiani tarjoamalla tilojaan ja palveluitaan käyttööni. *

perjantai 16. lokakuuta 2015

Paranemaan päin ja messumeininkiä.

Aloittelin treenit sairastelun jälkeen tosi varovasti viime tiistaina. Maanantaina vielä personal trainerini ei minua suostunut salille ottamaan ja hyvä niin. Omakin järki kyllä sanoi, että olo ei ole vielä riittävän hyvä, mutta jonkun muun taas piti sanoa se ihan kunnolla ja suoraan. No, tiistaina sitten otettiin lyhyt treeni, yläkroppaa ja käsiä, pitäen sykkeet maltillisena ja ilman kovaa hikoilua ja hengästymistä. Tuntui jotenkin oudolta tehdä treeni tuolla tavalla, kun jopa sykemittari huuteli välillä, että sykkeet putosivat liian alas. :) Siis siihen nähden, että asetuksissa oli kuntosalitreeni.

Muuten tämä viikko on mennyt jotenkin käsittämättömällä vauhdilla ja tuntuu, että rauhallista ei ole ollut hetkeäkään. Oli tuossa toki vähän harrastuksiin liittyviä kokouksia ja muuta semmoista, joka on vienyt iltaisin aikaa. Viikonlopun koittaessa menenkin sitten käymään taas vaihteeksi Helsingissä.

Messukeskuksessa järjestetään I love me -messut, joihin on monena vuonna pitänyt mennä, mutta nyt se sitten onnistuu. Saapa nähdä millainen päivä on edessä. Messuilla on mukana Terveysmessut, Kauneusmessut, Muotimessut, Koru & kello ja Luonnollisesti. Nähtävää, haisteltavaa, maisteltavaa, kokeiltavaa on siis taatusti koko päiväksi.

Sitten ei olekaan kuin hetki, niin päästään "omille messuille". :) Satakunnan Messujen järjestämä Paras Koti 2015 -messutapahtuma on siis Porissa 31.10.-1.11. ja siellä ovat yhteistyökumppaneistani mukana ainakin Energy Puls Wellness CenterMoveit®, Intersport Pori ja Hammashoitopalvelu SmileStudio.

Nyt hyvää viikonvaihdetta!
Ja vielä kerran... tunnelmat The Blog Awards Finland -gaalasta.



Messulippuja kaksi yhden hinnalla!!




SYKSYN 2015 YKKÖSTAPAHTUMA SATAKUNNASSA
ASIAA JA VIIHDETTÄ.

Kodin ja sisustamisen vinkit ja trendit. Huippukokkien demokeittiönäytöksiä. Energia- ja talotekniikkaesitelmiä. Ideoita rakentamiseen ja remontointiin.

Myös "Uuteen minään" on mukana messuilla!

Hae omat pääsylippusi kaksi yhden hinnalla
la 24.10. klo 11-15 Kauppakeskus Hansasta, Ulvilasta tai
pe 30.10. klo 15-18 Mikkolan Prisman aulasta.


Liput: aikuiset 12 €, alle 18-vuotiaat veloituksetta. S-etukortilla 2€ alennus.


keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Kérastase-tuotteita testattavana

Viimeksi Tinos Hair Design'issa* kampaajalla ollessani sain käyttööni Kérastasen Réflection-tuotteita. Olen käyttänyt noita nyt muutaman kerran ja voi vain todeta, että miten ihmeessä olin unohtanut tuon tuotemerkin!

Minulle valittiin hiusteni laadun ja tehdyn värikäsittelyn perusteella Réflection Bain Chroma Captive -shampoo sekä Fondant Chroma Captive -hoitoaine. Tuo tuotepari auttaa säilyttämään värin kirkkaana ja hoitaa hiusta ja hiuspohjaa kuitenkaan latistamatta hiuksia. Kérastasen perusajatus on, että hiukset hoidetaan aina kaksi- tai kolmivaiheisella kylvyllä. Ensin shampoo, sitten hoito ja mahdollinen lisähoito tarpeen mukaan. Jo vuosia on puhuttu kylvyistä, rituaaleista, ideologiasta, kun on puhuttu Kérastasesta.
Välillä taas päivittäistavarakaupan hiustuotteisiin sortuneena muistin, kuinka laatutuotetta tarvitsee vain pienen, herneen kokoisen pisaran, kun taas sitä halpisshampoota saa lutrata kämmenkaupalla, jotta sen saa vaahtoamaan ja pesemään hiukset. Kérastase todella riittää, sillä se pisara riittää oikeasti isollekin hiusmäärälle. Ja ehdottaisin, että mieluummin vaikka se kaksi vaahdotuskertaa yhden tolkuttoman shampoomäärän käytön sijaan.

Réflection-setti on palauttanut hiukseeni kiillon, päänahkaani sopivan kosteuden ja väri on pysynyt hyvänä. Kuntosaliharjoittelun alettua on tullut pestyä hiukset paljon aiempaa useammin ja se sai hetkeksi aikaan kuivuutta hiuspohjassa. Tuohon toki oli syynä myös huonolaatuiset tuotteet, mutta nyt on tilanne jälleen hallinnassa. On hienoa voida kertoa tuotteista, joita oikeasti pystyy kehumaan.

Pitää kuitenkin muistaa, että jokaiselle on valittava se oikea tuote. Jos nämä tuotteet sopivat minulle, ne eivät välttämättä sovi sinulle. Siksi Kérastase-kampaaja valitseekin sinulle juuri sen parhaiten sopivan tuotteen ja vältyt turhilta ostoilta. Tästä ammattitaitoisen opastuksen välttämättömyydestä johtuu myös se, että Kérastase ei tuo tuotteittaan markettien hyllyille. Tuote on osattava valita oikein ja sitä moni tavallinen kuluttaja ei valitettavasti hallitse.

Minulla oli pitkään hiukset sen mittaiset, että niitä tuli vedettyä vain ponnarille ja nyt palattuani taas lyhyeen malliin, oli oltava jotain muotoilutuotettakin hyllyssä. Oli helppo päätyä V.I.P. Volume in Powder'iin. Sitä voi käyttää joko pyyhekuivaan tai kokonaan kuivaan hiukseen ja hyvin eri tavoin, riippuen halutusta lopputuloksesta ja pidosta. Puuterisuihke antaa rakennetta ja sopii oikein hyvin myös tummalle hiukselle. Tämä muuten valittiin viime vuonna vuoden muotoilutuotteeksi! Kannattaa siis kokeilla, mutta älä käytä tätäkään liikaa. Maltillisella käytöllä saat upeasti rakennetta ja helposti muotoiltavan hiuksen, mutta liiallisella suihkuttelulla saa lättänän ja likaisen näköisen lopputuloksen.


Kuvat Kérastasen sivuilta http://www.kerastase.com/en/home.

* Tämä oli kaupallinen yhteistyöpostaus. Yhteistyöyritykset tukevat projektiani tarjoamalla tilojaan ja palveluitaan käyttööni. *

torstai 8. lokakuuta 2015

Alkaako tökkiä?

Kysyn otsikossa kysymyksen sinulta. Ja itseltäni. Vastaan tuonnempana omalta osaltani.

Kirjoitan nyt ensimmäisen kerran blogikirjoitusta kännykällä, sohvan ollessa selässäni, joten en tiedä miten teksti tulee asettumaan julkaisussa. No, muokkaan sitten myöhemmin, jos se oikein tökeröltä näyttää.

Niin miksi siis nyt kännykällä ja maaten? No siksi, että räkätauti iski. Jo sunnuntaina alkoi horkkapalelu ja sitten oli vähän mittarissa lämpöäkin. Ei tässä muuten niin ketuttaisi, mutta treenit oli pakko jättää väliin. Pt:ni väitti, ettei se kuntosali sieltä parissa päivässä mihinkään katoa, mutta juuri nyt en oikein usko sitä. Olisin paljon mieluummin nyt salilla hikoilemassa kuin sohvalla yskimässä. En suostunut perumaan nyt kuin yhden viikon treenikerrat eli ensi viikolla tavoittelen jo uutta yritystä. Taitaa kyllä jäädä yritykseksi... Kun alkuviikon olin ollut töissä, tänään oli pakko luovuttaa ja jäädä kotiin. Lääkärin tuomio oli akuutti keuhkoputkentulehdus ja kaupanpäällisenä perinteisesti infektioastma, kuten aina ennenkin. Vaakatasossa pitäisi kuulemma nyt malttaa olla. 

Lämpömittari on tässä viime päivinä meinannut nousta muutenkin. Tuota mittaria kutsutaan muillakin nimillä. Se mittaa ärsyyntymisastetta. Olen maininnut aiemmin jo siitä, kuinka olen saanut mukavia viestejä ihmisiltä, jotka ovat saaneet potkua tästä projektistani. Näitä viestejä on tullut useampi ja ne lämmittävät mieltä, sillä projektin yksi tarkoituksista oli nimenomaan olla esimerkkinä ja vertaistukena sitä kaipaaville. Olen siis onnistunut.

Olen onnistunut muussakin. Olen onnistunut saamaan ihmisiä kateelliseksi. Toki minä tiesin tähän ryhtyessäni, että aina on olemassa niitä, joiden maailma rajoittuu oman kodin seiniin ja mitään hyvää ei voi suoda kenellekään. Sehän saattaa olla vaikka itseltä pois! Mutta kyllä se jaksaa edelleen hämmästyttääkin, miten ahdasmielisiä ja puupäitä jotkut voivat olla.

Kysyin alkaako tökkiä ja vastaan itse, että ei ala. Olen edelleen täysillä tässä mukana ja innoissani edistymisestäni. Olen myös erittäin ylpeä siitä, mitä olen nyt jo saavuttanut projektissani! Kun kysyn tuon saman kysymyksen ihmiseltä, jonka ainoat sanat projektistani ovat halveksuvia tai alatyylisesti arvostelevia, en tarvitse vastausta. Tiedän kysymättäkin, että tökkii. Tökkii, sillä kateus saa aikaan käsittämättömiä toimintatapoja ja tokaisuja jopa aiemmin ihan järkevältä vaikuttaneen ihmisen suusta.

Lupasin jo projektin alussa, että puhun asioista juuri niinkuin tuntuu, enkä ala kaunistelemaan. Tästä kirjoituksesta tuli nyt ensimmäinen kiljaisu. Kun seuraavan kerran kohtaan henkilön, jonka ainoa tarkoitus on keskustella kanssani vain siitä, miten typerää, naurettavaa ja lapsellista on bloggaaminen, kuinka hölmöön hankkeeseen olen lähtenyt, miten "varmasti kaikki menee pieleen" tai vastaavaa, niin voitte olla varmoja, että nauran päin naamaa. Parempaa tapaa osoittaa omaa kateellisuutta ei olekaan ja osoittaa samalla loistavasti sen, että minä olen onnistunut! Olen onnistunut jossain sellaisessa, mihin tuo keskustelukumppani ei koskaan pystyisi. Olen onnistunut tekemään omassa elämässäni isoja asioita, luomaan toimivan projektin, laajan yhteistyöverkoston ja saamaan sille kaikelle myös positiivista julkisuutta.

Olen tietoisesti ja tarkoituksella jo jonkin aikaa pysynyt erossa negatiivisista asioista ja ihmisistä. Se on ollut erittäin vapauttavaa ja tuonut uskomatonta hyvänolon tunnetta. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille ja ehdottomasti jatkan itsekin sillä linjalla. Elämä on paljon mukavampaa ilman pikkusieluisia törppöjä. Aion jakaa jatkossakin leveän hymyn poistuessani paikalta, kun minun hyvää mieltäni yritetään nujertaa. :)


maanantai 5. lokakuuta 2015

Kuulumisia

Olipas tohinaa tuossa menneellä viikolla. Perjantaina ajelin Helsinkiin The Blog Awards Finland -gaalaan kutsuvieraaksi ja mukava reissuhan se oli.

A-lehtien pääkonttorin juhlavalaistus Helsingin Kulosaaressa

Minea Muoti* vaatetti minut upeaan Malvin-malliston asuun, joka osoittautuikin erinomaiseksi valinnaksi. Tuossa tyylikkäin yksityiskohdin viimeistellyssä hameessa oli mukava olla, joka olikin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista ja se erottui edukseen kaikenkirjavassa juhlavaaterepertuaarissa. Gaalavieraat olivat pukeutuneet ihan "laidasta laitaan" eli joukossa oli kauniita iltapukuja, joskin mielestäni melko kesäisen oloisia ja -värisiä sekä tyylikkäitä pikkumustia, mutta myös överiylilyöntejä, joilla varmaan tavoiteltiin vain huomiota kaikessa erikoisuudessaan. Yllättävää minusta oli se, että jokunen vieraista näytti olevan lähes arkisessa vapaa-ajan asussa..? Mutta ehkä olen vain vähän ulkona noista ison maailman trendeistä, ehkä nuo minun silmääni hyvin arkiset asut olivatkin sitten sitä suurinta hottia. Oma vaatteeni ainakin oli mieleinen ja minusta tosi hyvännäköinen! Kiitos Minea Muodin Idan, hänellä on todella ammattiosaaminen hallussa.


Näyttävät volyymiripset minulle tehtiin jo etukäteen Puls Beauty Roomissa* ja siitähän oli jo aiemmin postaus. Tuosta postaus-linkistä löytyy myös vielä voimassa oleva ripsipidennystarjous lukijoille. Juliannalta kannattaa nyt varata ripsiaika!



Juhlapäivänä olin toki kampaajalla ja meikattavana ja tästä suurkiitos Tinos Hair Design Puuvillan* Tiialle! Vaikka emme ole tunteneet vielä kovin kauaa, oli kampaus ja meikki loihdittu aivan minun näköisekseni. Ammattitaitoista työtä siis kaiken kaikkiaan.


Muina asusteina minulla oli palkitun Katri Niskasen Voguelle suunnittelemat Linn-sukkikset (jotka olivat siis oma hankintani, eikä kenenkään sponsoroimat), siskolta lainattu laukku väripilkkuna sekä T'Aide Living -korusarjan uutuuskoru; vahanauha yksilöllisen medaljongin kera. Käy tutustumassa verkkokaupassa T'Aide Living -sarjaan ja kokoa oma korusi! Nopeat toimitukset ilman postikuluja.


Autotalo Pelttari* tarjosi käyttööni kulkupelin, jolla oli turvallista päästellä myrskyisesti kelistä huolimatta. Tuon nelivetomaasturin löydät toistaiseksi linkistä: Dacia DUSTER dCi 110 4x4 Laureate Kiitos Koiviston Markukselle yhteistyöstä!


Ja kaiken tämän hälinän keskellä olen käynyt säännöllisesti myös kuntosalilla. Liikkumisesta ei ole siis tingitty, vaan vähintään pari kertaa viikossa on edelleen kuntosalitreeniä tehty. Sunnuntaina kävin myös osallistumassa Pulsissa* avoimien ovien päivän tiimellyksessä kelkantyöntökisaan ja vaikka painoja lisättiin kelkan kyytiin 50kg (joka on siis paljon enemmän kuin treeneissäni), taisin tulla kisassa toiseksi. :)

Harjoittelua siis jatketaan - ei entiseen malliin, vaan kovemmin -  ja ohjelmassa häämöttää myös Satakunnan Messujen järjestämät Paras koti 2015 -messut la-su 31.10.-1.11.2015. Olen messuilla kertomassa projektistani, mutta tuosta sitten myöhemmin lisää.



PS. Sain gaalaan mukaani hienot käyntikortit, jotka lahjoitti PlusPrint*! Kiitos Jarille!




* Tämä oli kaupallinen yhteistyöpostaus. Yhteistyöyritykset tukevat projektiani tarjoamalla tilojaan ja palveluitaan käyttööni. *

torstai 1. lokakuuta 2015

Ripset pitkiksi ja tuuheiksi - tarjous lukijoillekin!

Ja jälleen jatkettiin The Blog Awards Finland -gaalaan valmistautumista. Kävin yhteistyökumppani Puls Beauty Room*in huollettavana ja Julianna loihti minulle todella näyttävät volyymiripset juhlaan!




Nyt myös lukijoillani on mahdollisuus saada upeat volyymiripset blogitarjouksella!

SKY-kosmetologi, LashLovers-ripsimuotoilija Julianna tekee sinulle nuo ripsipidennykset hintaan 100€ (norm. 110€). Mainitse aikaa varatessasi #uuteenminään, ja toimi nopeasti, sillä tarjous on voimassa 11.10.2015 saakka. Varaukset numerosta 044 422 1223.

Minulla on ollut ripsipidennykset muutaman kerran aiemminkin ja on kyllä sanottava, että koskaan aiemmin ripset eivät ole olleet näin laadukkaasti toteutetut. Myöskään mitään kirvelyä ei ollut niitä laitettaessa, eikä sen jälkeenkään. Aina ennen on silmät olleet tosi arat ja ripset sojottaneet miten sattuu. Mikä mukavinta, näiden kanssa sai myös nukuttua. Muistan aiemmilta kerroilta, että heräilin öisin siihen, kun ripset ikäänkuin "tökkäsivät" esim. tyynyyn ja olivat kuin neulat, jotka pistivät silmäluomiin. Nyt ei ollut mitään tuollaista, vaikka ripset ovatkin nyt tosi pitkät ja tuuheat.

Suosittelen siis vilpittömästi kokeilemaan Juliannan laadukasta työtä!

Ennen ja jälkeen.



* Tämä oli kaupallinen yhteistyöpostaus. Yhteistyöyritykset tukevat projektiani tarjoamalla tilojaan ja palveluitaan käyttööni. *

Mustaa Minea Muodista

The Blog Awards Finland lähestyy! Voin iloisena todeta, että minulla ei ole tällä kertaa minkäänlaista vaateongelmaa! Niin uskomatonta kuin se onkin, kun yleensä minkä tahansa juhlan lähestyessä alkaa hiipiä stressi siitä, mitä pukee ylleen...

Meiltä löytyy Porista aivan upea liike, joka on mukana Uuteen minään -projektissa ja vaatettaa minut The Blog Awards Finland -gaalailtaan tyylikkäällä Malvin-malliston uutuudella! En paljasta tuota vaatetta vielä, mutta tässä uusimman yhteistyökumppanini esittely!



Viihtyisä ja palveleva muodin erikoisliike Minea Muoti* tarjoaa asiakkailleen trendejä ja yksilöllisyyttä hyvin istuvien arki- ja juhla-asujen muodossa. Mallistojen avainsanoja ovat persoonallisuus ja monipuolisuus. Tuotteet ovat nuorekkaita, mutta silti aikuisen naisen tyyliä ja vartalotyyppiä ajatellen valittuja. Kokovalikoima on erittäin laaja: xs-5xl, 34-56.

Henkilökunta on ammattitaitoista ja osaavaa. Mineassa saat pukeutumisneuvontaa koulutettujen myyjien avustuksella. Heiltä saat vinkkejä niin värien, mallien kuin tyylinkin valinnassa. Jatkuva koulutus, luennot ja messut takaavat, että Minea Muodin myyjät pystyvät jatkuvasti tarjoamaan asiakkailleen uusimmat trendit ja muodin tuulahdukset maailmalta. Suurin osa merkeistä on yksinmyyntimallistoja, esim. Zhenzi, Marc Lauge ja ZeZe. Nämä merkit löydät Porissa vain Minea Muodista!

Työporukat, yhdistykset, yms. voivat myös halutessaan shoppailla rauhassa. Minea Muoti järjestää ryhmille räätälöityjä asiakasiltoja, joissa voitte päivittää tyylinne ja tehdä ostoksenne pukeutumisneuvojan avustuksella. Illan aikana on sovittaessa pientä tarjoilua ja tietenkin rentoa tunnelmaa. Varaa aika puh. 050 430 2389.

Kannattaa myös liittyä Minea Muodin kanta-asiakkaaksi! Liittyessäsi kanta-asiakkaaksi saat sähköpostiisi erikoistarjouksia sekä muita upeita etuja. Suosituissa kanta-asiakasilloissa pääset katsomaan uusimmat trendit muotinäytöksissä, tekemään huippuedullisia ostoksia ja osallistumaan arvontoihin. Lisätietoja kanta-asiakkuudesta Minean myymälästä.

Tilaa Minean uutiskirje nettisivuilta: http://www.minea.fi/kanta-asiakkuus/

Kiitos Anne ja Ida!
Minea Muoti
Kauppakeskus BePop, Isolinnankatu 21, PORI
puh. 050 430 2389
sähköposti: minea@minea.fi
http://www.minea.fi/
https://www.facebook.com/pages/Minea-Muoti/199193961348
Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-14

Mac Scottin upea 100% villajakku - Porissa vain Mineasta



* Tämä oli kaupallinen yhteistyöpostaus. Yhteistyöyritykset tukevat projektiani tarjoamalla tilojaan ja palveluitaan käyttööni. *